keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Identiteettikriisi!

Noniin, lupasin eilen sitten, että kerron enemmän tästä mun ongelmasta joka on siis mun kadonnu identiteetti ja tää on ihan kamalaa! Kaikki näyttää niin erillaiselta. Mun pää on rantapallon kokonen, tietokoneen ruutu näyttää ihan erillaiselta ja jopa mun koiran päää näyttää jättiläiseltä! En osaa meikata, enkä laittaa hiuksia! Oon ihan hukassa! En näytä enää yhtään itseltäni!


Mulla on siis ollut lasit varmaan viimiset 20v. joita olen käyttänyt päivittäin. No, nyt sain sitten todella fiksun idean, että haluan laser-leikkaukseen ja silmälasit pois! No, vaikka blondi olenkin, niin onneksi en ihan niin blondi, että olisin sinne leikkaukseen pääkolmantena jalkana juossut... vaan päätin kokeilla piilareita ja tästähän ne ongelmat sitten alko.



Maailma muuttui täysin.
Mä oon luullu, että mulla on pienet silmät, no joo ei ole.
Mä oon luullu, et mun silmät on soikiot, joo ei ole.
Mä oon luullu, että mun yläluomet ei roikkus - roikkuu ne!
Mä oon luullu, et mun pää on soikio, joo ei ole.
Mä oon luullu, et mun koira pää on pienenpi. Joo ei ole.
Mä oon luullu, et voisin meikata samallalailla. Joo en voi.
Mä oon luullu, et voisin laittaa hiukset samallalailla (sivujakaus ja that it) joo en voi.
Mä oon luullu, et näytän ihan toisenlaiseltä, mutta katos ollakaan, en vastaa yhtään sitä kuvaa jota oon kuvitellu.
Mä oon luullu, et elämä olis helpompaa, ilman laseja, mutta katos ollakaan sekään ei oo ihan niin.



Ainut mikä näyttää luojan kiitos samalta on mun mies! Sehän tästä puuttuskin, että sekin olis muuttunut yhtä-äkkiä ihan toiseksi, mitä oon kuvitellut! Siis miten tää elämä voi muuttua näin radikaalisesti ihan mitättömän asian johdosta?! Kuulostaa varmaan tosi pinnalliselle, mutta on se kumma, kun kaikki näyttää ihan toisenlaiselta mitä on tottunut näkemään. Mun pääkin näyttää enemmän avaruusolin päätä. Otsa joku viis metriä korkee ja silmät harottaa toinen pohjoseen ja toinen etelään! Muutenkin näkymä joka peilistä heilastuu herättää kaikenlaisia ihmeellisiä tuntemuksia.



Oon yrittänyt tässä nyt muutaman päivän aikana totutella uuteen naamariin ja uuteen "minääni", mutta mun minäkuva on kyllä nyt jossain kankkulankaivossa! Itseluottamus jossain intiassa ja mä itse eksyksissä sademetsässä! En tosiaan haluis tässä iässä näyttää kadulla kävellessäni enää 12v joka yrittää opetella käyttämään meikkiä. Silloin ihmiset sen ymmärti jos oli neonsiniset luomet ja kirkkaan punaset posket ja huulet, mutta enää ei välttämättä ymmärrys riitä ja mut laitetetaan aivan toiseen kategoriaan, kuin 12 vuotiaan meikkikokeilut...
No ei sillä, että neon sinistä nyt käyttäsin, mutta olen tottunut hyvin tummaan meikkiin, melkeinpä mustaan. Paljon eyelineria, mustaa/harmaa/valkosta meikkiä ja ripsaria PALJON! Koska kun laseja käyttää ne "imee kaiken värin", vaikka tunkisit 5kiloa pelkkää mustaan silmiin, se saattaa näyttää siltä, että silmissä ei ole kuin ripsiaria.




No mitä kävi eilen? Meikälainen aamutuimaan räppää piilarit silmiin ja alkaa meikkaamaan. Meikkivoidetta, kajaalia. PALJON, mustaa luomiväriä. PALJON. Ripsaria. PALJON. Lopputulos AIVÄN JÄRKKY ! Mun silmistä vaan hohti pienet pläntit valkosta. Muuten peitty kaiken sen mustan meikin alle... Joo terve. Oli uudestaan meikattava. Ei siis enää mustaa. Mitä sitä sitten tunkee silmiinsä? yli 10v oon ollu eyelinerin suuri kuluttaja. Ala nyt sitten käyttämään sitäkin "minimaalisesti". JOO TERVE!

Ylemmät kuvat ovat siis mun taidokkaan meikkauksen jäljiltä :D

No tässä sitä sitten totutellaan. Ja voi taivas, kyllä on vaikeeta!

Paras, kun lähdin tänään koiran kanssa ulos ja katsoin sen päätä, näytti ihan berhandilaiselta rupesin miettimään, että kummatkohan lasit ne totuuden kertoo piilarit vai silmalasit.....



Mitä oot mieltä, kummat paremmat? 

Terv. Itseään etsivä Krista :D

PS. Nyt yösalille!

PSS. Uskokaa tai älkää, mutta noissa silmälasikuvissa on yhtä paljon meikkiä, kuin noissa kahdessa "meikkipakkeli" kuvassa :D

2 kommenttia:

  1. :D minä sanon aina että maailmani suurenee kolminkertaiseksi kun laitan piilarit päähän :D.

    Sama siis täällä. lasit olleet yli 20v käytössä ja n8v sitte aloin käyttään piilareita. vaihdellen. nyt oli melkein vuoden tauko ja taas ku laitoin piilarit päähän niin noit samoja mietteitä, onks mul noi isot silmät, noi levee naama. eikai toi koira noi iso ole etc.
    Mut siihen tottuu.
    Sehän johtuu siitä että näkökenttä laajenee. eli toisinsanoen näet laajemman alueen herkemmin. lasien raamit kun ovat kokoajan rajaamassa näkökenttää ja esim- sivulle katsoessa lasien kans pitää kääntää päätä, piilareilla vain hiukan.

    Kauniit silmäsi tulevat paremmin esiin ilman laseja, joten pidä ihmeessä myös piilareita :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis tää on jotenkin ihan käsittämätöntä, miten maailma voi suurentua niin radikaalissti, että koiran pääkin alkaa olemaan maapallon kokonen... puhumattakaan omasta päästä :D No onneks siihen on jo vähän tottunu ja tottuu aika nopeesti :) On nää piilarit kivaa vaihtelua, vaikka 20v jälkeen tosi outoa ja ajattelee kokoajan "Missä mun lasit on" :D

      Kiitos, pidän kyllä mielelläni nyt mahdollisimman paljon piilareita, että näihin tottuu kunnolla, vaikka mulla on aina hankaluuksia ottaa niitä silmästä pois ja kauheet paineet, että saanko edes ottettua ja miten käy, mut toistaseksi oon selviytynyt niistä ihan kunnialla :D

      Poista