SYÖMISESTÄ.

Mä elän tällähetkellä elämäni melkein parasta aikaa. Melkein tarkoittaa sitä, että muutamien kuukauksien päästä saatan elääkin elämäni parasta aikaa. Tulevaisuutta on siis kiva odottaa. Olen joskus aikaisemminkin tuntenut samaa ja ne tunteet on aivan mahtavia! Elämä rullaa eteenpäin tasaisella painollaan.

Elämän laatu paranee myös sillä, kun syön oikein. Aamulla syön kananmunia, katkarupuja, kurkku-tomaatti "salaatti" on kovassa käytössä, yhden palan leipää ja maitoa. Kahvia en käytä ollenkaan. Päivän aikaa napostelen protskua (jauhoja), keittoja, rahkaa erillaisilla variaatioilla. Myös lihatuotteen kuuluu ruokavalioon. Kala/naudanliha ja erillaiset kaalit, kuten kukka- ja parsakaali esim.  Joskus täysjyväpasta. Vettä kuluu monta litraa päivässä.

Pelkästään se, että syön oikein piristää mieltä kunnolla. Lisäksi se, että kevät on tulossa ja aurinko on alkanut paistamaan enemmän ja lumet sulamaan. Olen enemmän kesä- kuin talvi-ihminen ja siksi odotan kesäntuloa. Ainut asia mikä mulle tuo haasteita syömiseen liittyy töihin. Nimittäin, silloin kun tulee hiljasta eikä enää tosiaan ole muuta tekemistä ja miettii miten aika kuluisi tai edes olisi jotain tekemistä, tulee mulle mieleen syöminen. En tajua  miten ja miksi, mutta aina, kun tylsyys iskee tekee mieli alkaa napostelemaan jotain ja syömään vaikka ei olisikaan mieli. Sitten, kun yrittää olla ajattelematta syömistä niin huomaa hetkenpäästä olevan oikeasti nälkä. Mietinkin, että tämäkin varmasti johtuu siitä, että alitajuntaisesti kuitenkin ajattelee syömistä. No sitten täytyy mennä tekemään jotain ruokaa ja syömään. Tässä vaiheessa yleensä se tarkoittaa rahkansekoittamista johonkin mehukuitton sekaan. No sen jälkeen , kun on pöperöt mahassa ei ole enää nälkä, mutta edelleen tekee mieli napostella jotain. Ja jossain vaiheessa saattaa tulla jo kiukku kun ei oo mitään suuhun laitettavaa. Meillä töissä on yleensä vielä yleeensä välillä kaukkuja, keksejä tarjolla joka lisää kynnystä sortua kaikenlaisiin herkkuihin. Siksi kannankin mukana pastilleja joita voi laittaa suuhun, kun tekee mieli alkaa syömän jotain. Tai purkkaa. En sano sitä, että se korvaisi kermakakut ja suklaakeksit ja joskus niihin sorrunkin, mutta enää en niin useasti.

Nyt en oo pitkään aikaan syönyt makeeta, ja muutamanpäivän takaisin oksennustaudin myötä on myös mehukeitot alkaneet maistua liian makeilta, vaikka ovatkin light versioita. En tiedä mistä kummasta tälläinen tuntemus on tullut, mutta toisaalta ihan hyvä. Toivoisin, että ylipäätänsä makean suhteen tulisikin tunne, että liian makeeta, eikä enää tekisi edes mieli syödä sellaista. Aika näyttää.

Olen siis aikalailla tunnesyöppö. Syön tunteen pohjolta. Silloin, kun on tylsää, kivaa ja tapaa kavereita on kiva käydä syömässä. Ainoastaan suruun en syö, koska silloin kun on suru on niin pahaolla muutenkin, niin ei käy mielessäkään, että rupeaisi syömään. Muuten kyllä syöminen menee aika vaistojen varassa ja sitä on tietysti vaikea lähteä muutamaan, kun se on osa minua.  Tästä siis tuleekin mieleen, että kannattaa varmaan miettiä, milloin ja minkä takia tekee mieli ruvetä syömään tai mässäilemään. Minkälainen tilanne se on? Koska siitä osaa jo päljon päätellä ja estää sellaisia tilanteita, että ei rupeaisi mässäilemään ja syömään "turhaan" ja pysyisi niissä ruoka-ajoissa. Itse en pysty pitämään ruoka-aikoja työni takia, mutta muuten pyrin syömään säännöllisesti, n. 4h välein jotain proteiinipitosta ruokaa/juomaa.

Tässä mun tekstissä ei loppupeleissä ollu mitään hirveen tähdellistä pointtia, mutta yrityshyvä kymmen. Yritän tiivistää tän vielä lyhykäisyydessään.

OLETKO
- Yö syöjä
- Tunnesyöjä
- Surusyöjä
- Herkkusuu

Kun keksit milloin/minkälaisissa tilanteissa et pysy noudatetussa ruokavaliossa, mieti miten voisit ehkäistä sitä? Esim.
- Kantaa pastilleja mukana ja syödä niitä kun alkaa tekemään mieli herkuja?
- Yrittää nukkua yön yli ilman heräämistä keskellä yötä syömään?
- Yrittää saada unta heti kun herää?
- Kun suru iskee, yrittää lohduttaa itseä jollakin muualla, kuin suklaapatukalla? Vaikka lempi "kevytherkulla"?
- Kaupoissa shoppailessa päätät kulkea karkkikaupan ohi ja kotona valmistat taivaallisen herkun itsellesi (siis kevyen sellaisen)

VINKKI: Kevyt herkku joka on mun mielestä aivan taivaallista ja todella helppo valmistaa!

Kuori avokado
Lisää katkaravut. (tarvittaessa lämmitä hetki mikrossa jos on pakasteesta juuri otettu)
ja NAUTI !

Ommomom... Kyllä, voisin vaikka elää tuolla herkulla. Harmi vaan, että sitäkään ei saa liikaa syödä, kun avokaado on rasvasta, mutta se sisältää hyviä rasvoja on varmasti parempi vaihtoehto kuin fazerin sininen ;)