torstai 12. heinäkuuta 2012

Kauhun metsä!

HEIPPA KAIKILLE ! :)

Mulla oli tänään aikanen herätys... Päätin, että lähden salille ennen kukonlaulun aikaa ja olinkin sielä jo ennen seitsemää ja kello soi siis 05.00! Oon aivan poikki nyt ja valmis menemään nukkumaan! :D

Oon rakastunut! Oon rakastunut juoksemiseen siis. Se on aivan huippu mahtavaa ja hapenotto on parantunut 0-100 tosi nopeesti! Ennen jaksoin juosta n. 15-20min putkeen. Nyt jaksan juosta ainakin sen 30min eikä pahemmin tunnu missään! Aivan huippua! Tää motivoi urheilussa kaikissa eniten, kun huomaa itse tuloksia eikä rehki turhaan :)

Kävin myös eilen juoksemassa sellasen "kauhujen metsä"-lenkin. Voin rehellisesti sanoa, että IKINÄ en oo elämäni aikana pelänny NIIN PALJON! Lähdin normaalisti juoksemaan metsätietä pitkin, missä ennenkin olen lenkkeillyt. Mulla oli hyvä traivi päällä ja juoksin samanmatkan 10min minkä aikaisemmin joskus olin juossut 30min. Oli ihan innoissani ja ajattelin, että tästä voi vielä jatkaa pitkään eteenpäin, eikä tarvitse kääntyä takaisinpäin. NO, miten sitten kävikään? Jatkoin eteenpäin juoksemista, ehkä sellaset 5m, kunnes paarma hyökkäsi kimppuuni. Juoksin taas eteenpäin (kovempaa) ja paarma edelleen perässä. Olin keskellä metsää ja aivan ="#)%"# kaukana parkkipaikalta jonne olin jättänyt autoni. Alkoi ahdistaa. Käännyin ympäri ja lähdin juoksemaan eteenpäin niin kovaa kuin jaloista pääsin, kunnes en jaksanut enää juosta ja ryhdyin kävelemään reippaasti. Olin innoissani, kun en enää nähnyt paarmaa pyörimässä ympärilläni, mutta sitten... olin n. 30-60sekunttia kerennyt kävellä, kunnes alkoi joku pörriäinen surista ympärilläni ja syöksyä kohti. Huusin, kiljuin ja juoksin taas hampaat irvessä. Viimisillä voimilla painelin eteenpäin. Kunnes taas pysähdyin lepäämään, kun en jaksanut juosta ja paarma palasi luokseni pyörimään, juoksin, kävelin, kiljuin, juoksin huusin... Kerkesin jossakin vaiheessa rukoillakin Jumalalta, jos se pelastaisi, mut kiirastulesta. Nyt tiedän minkälaista Helvetissä on :D No mutta saavuin vihdoin ja viimeinen takaisin parkkipaikalle ja olin maailman onnelisin ihminen! Mä en kuollutkaan sinne metsään! Tästä voitte päätellä, että ollaan tosiaan juostu henkihieverissä :D

No ainakin rasva paloi ja hiki virtasi :D 

- Fitness

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti