Jepulis. Loma on vietetty ja elämä aloitettu, vai miten se menee?
En mä tosin tiedä siitä elämän aloittamisesta, mutta urheilupuolella se on ainakin alkanut. Ihan vielä en ole tosin sinne vesijuoksuun uskaltautunut, mutta ehkä sekin ajallaan :) Nyt on ihan muut meiningit yllä, nimittäin olen saanut jalan parempaan ja huonompaan suuntaan! :D Nimittäin tällähetkellä olen vetänyt 5-7krt/vkossa 1h lenkkejä ulkona koiran kanssa, niin asfaltilla kuin metsämaastossa. Vhdoin ja viimein olen siis päässyt niistä 10min kävelylenkeistä eroon!!! Hurraa!!!!
Mutta jos ei mitään hyvää, niin ei huonoakaan... nimittäin ilmeisesti tästä mun lenkkihuumasta mun jalkahan ei siis ole tykännyt. Se on kipeytynyt. Ortopedi kyllä sano, että on ihan luonnollista, että se jalka saattaa kipeytyä, kun lähdet liikkeelle. Kuukauteen, kun jalkaa ei ole käyttänyt ja yhtä-äkkiä, kun alkaa liikkumaan on luonnollista, että kipeytyy. Ja treenatessa varsinkin. Pystyn kuitenkin edelleen ihan hyvin olemaan ja liikkumaan jalan kanssa. Aamulla, kun herään, niin silloin jalka on kipeä. En tiedä vääntelenkö sitä unissani jotenkin väärään asentoon vai pyörinkö yksinkertaisesti vaan liikaa yön aikana niin, että saan jalan kipeytymään.. Ota ja tiedä :D
Sen verran kuitenkaan se ei mua vaivaa, että olisin siitä lääkärin puheille menne. Toivottavasti ei enää tarvitsekaan mennä.
Liikunta on siis palanut elämääni jälleen, jonka myötä olen huomannut mieleni parantuvan ja kirkastuvan. Olen varma siitä, että jotain positiivisiä (entro?) geenejä se liikunta tuottaa :D (entrogeenejä? oon joskus kuullut sen sanan ja kuulosti vaan niin hienolta, mutta ei mitään hajua mitä se tarkoittaa... puhutaankohan edes samasta asianyhteydestä? :D ) Mutta hyvillä fiiliksillä tässä mennään. Mun mieli kohoaa aina vaan enemmän ja enemmän kun huomaan miten paljon paremmin ppystyn liikkumaan. Vielä en ole uskaltanut ottaa yhtäkään juoksuaskelta. Se on okin se mun seuraava etappi tässä projektissa. Saas nähdä milloin sen aika on. Tässä kuntoutumis jaksossa ei voi muuta, kuin olla vain kärsivällinen jos joskus haluaa oikeasti vielä päästä treenaamaan kunnolla ja nostelemaan painoja todenteolla. Nyt vain maltti on valttia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti